Liiketoimintajohtajaamme Kirsi Hassista pyydettiin kirjoittamaan Suomen Atomiteknillisen Seuran (ATS) lehteen pääkirjoituksen. ATS on perustettu 1966, ja se on Tieteellisten seurain valtuuskunnan jäsenseura. ATS:n tarkoituksena on edistää ydintekniikan alan tuntemusta ja kehitystä Suomessa. Seura julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvää ATS Ydintekniikka -lehteä, joka on ilmestynyt yhtäjaksoisesti vuodesta 1972 ja on yhä pohjoismaiden ainoa ydintekniikan alan ammattilehti. Tämänkertaisen pääkirjoituksen aiheena oli ydinenergia-alan kehityksen mahdollistaminen.  

”Ydinenergia-ala ja sen vaatimukset ovat muuttuneet voimakkaasti sen lähes neljännesvuosisadan aikana, jonka olen kulkenut mukana. Nykyisessä tehtävässäni Platomilla olen päässyt tutustumaan myös Suomen uusimpaan ydinvoimalaitoshankkeeseen ja laajemmin kansainväliseen kenttään kuin myös miettimään uusien pienreaktoreiden tuloa sekä lainsäädännön kehittämiseen perimmäisiä kysymyksiä. Tuhansien vaatimusten viidakko, jo pelkästään ydinturvallisuusohjeiden osalta, on haastava hallita ja niiden soveltamisen tuska on meille kaikille jollain tapaa tuttu, saati sitten isompien projektien kymmenien tuhansien vaatimusten oikea-aikainen ymmärtäminen, hallinta ja jalkauttaminen toimitusketjuissa.” 

Kirsin pitkä ura ydinenergia-alalla mahdollistaa monialaisen näkökulman alasta ja sen kehittämisestä yhä turvallisempaan suuntaan. Kuten Kirsi tekstissään toteaa ”On tärkeää, ettemme hidasta oman maamme kehittymistä ja investointihalukkuutta liian vaikealla ja hitaalla kansallisella vaatimustasolla ja luvitusmenettelyillä. Monet maat satsaavat uusien tekniikoiden markkinoille saamiseksi toden teolla. Myös Suomessa kehityksen on hyvä jatkua: tarvitaan jo seuraavia askeleita, sillä isojen rinnalle tulee saada pienet (modulaariset reaktorit).” 

Platom on mukana useissa hankkeissa ydinenergia-alan projektien eri elinkaaren vaiheissa. Olemme myös mukana kehittämässä turvallisuuden varmistavia menettelyitä niin Suomen lainsäädännön osalta kuin kansainvälisestikin.  

”Jokaisella meistä on vastuu projektien haasteista huolimatta, tehdä parhaansa ja kehittää toimintaa ja työkaluja. Tämä ei tapahdu silti lisäämällä vaatimuksia tai hallintoa. Jos liian raskaat menettelyt estävät korjaustöitä, pitkittävät niiden toteutumista tai hidastavat turvallisuutta parantavia muutoksia, on hyvä pysähtyä miettimään, miten saamme varmistettua turvallisuuden jatkuvan ylläpidon ja parantamisen.”