Raumalle, Teknologiatalo Sytyttimeen, perustettiin Platom Oy:n toimisto syksyllä 2013. Nyt länsirannikolla on toimipisteet Raumalla ja Turussa, joissa työskentelee yhteensä 13 asiantuntijaa. Länsirannikolla työskentelevien pääluku on lähes kolminkertaistunut kahden viimeisen vuoden aikana, ja samassa ajassa Platom on yli kaksinkertaistanut työntekijöidensä määrän.

”Snää olet tärkki meijän besätningis.”

(”Olet tärkeä meille”)

Platomilla työnantajan ja työntekijän välille luodaan vahva kumppanuussuhde. Platomilla ymmärretään, että yritys kasvaa ja menestyy sen työntekijöiden yhtiölle tuottamasta lisäarvosta. Kasvun peruspilareita ovat osaavat ja motivoituneet työntekijät. Työntekijöiden ammatillista osaamista ja kehittymistä tuetaan mahdollisuudella osallistua erilaisiin koulutuksiin ja seminaareihin sekä mielenkiintoisiin ja haastaviin asiakasprojekteihin. Työntekijöiden tarpeita ja toiveita kuunnellaan ja niihin reagoidaan.

Toimitusjohtaja Miika Puukko totesi taannoin editori.fi:n haastattelussa, että vastuullisuus on yksi yrityksemme tärkeimmistä arvoista. Miika uskoo, että huolehtimalla henkilöstöstä ja heidän hyvinvoinnistaan mahdollisimman hyvin, Platom pystyy toteuttamaan samaa vastuullisuuden periaatetta myös laajemmassa viitekehyksessä.

Kenen vastuulla ihmisen tai työntekijän (työ)hyvinvointi sitten oikeastaan on? Olen vahvasti sitä mieltä, että jokaisen tulee itse ottaa vastuu omasta hyvinvoinnistaan sekä sen ylläpitämisestä. Hyvinvointi ja jaksaminen on ajateltava kokonaisuutena. Niiden eteen on oltava valmis tekemään töitä. Me kaikki jaksamme paremmin, kun voimme hyvin ja meidän on lisäksi kiva mennä töihin. On tärkeää muistaa, että meidän jokaisen käyttäytymisellä on suuri vaikutus työkavereiden hyvinvointiin ja työyhteisöön. Ei tarvita mitään suurta ja ihmeellistä, pienet arkiset teot riittävät.

”Mimsellt tuulel hän dänäpä olle oll?”

(”Mitä hänelle kuuluu?”)

Kuunteleminen on tärkeää kaikissa yhteisöissä, myös työyhteisössä. Työyhteisö toimii paremmin, jos työntekijät tuntevat tulevansa kuulluksi. Usein riittää, ainakin minulle, että saan sanottua asiani jollekin toiselle ja tunnen, että sanomaani kuunnellaan. Olen onnekas, koska minulla on ja on ollut monta hyvää työkaveria. Tunnen, että minua kuunnellaan ja että tulen kuulluksi.

Itse, entisenä tai vanhana urheilijana, tiedän, että kannustavalla ilmapiirillä voidaan saada aikaan yllättäviäkin tuloksia ja parempia suorituksia. Melkein kaksikymmentä vuotta sitten noustiin jalkapallojoukkueemme, Pallo-Iirojen kanssa SM-sarjaan. Ihminen voi ylittää itsensä, jos häntä kannustetaan ja motivoidaan tarpeeksi. Muistetaan kiittää. Kiitä, kun työkaverisi on tehnyt hyvää työtä. Kiitos. Pieni sana, mutta sen sanomisella voi olla suunnattoman suuri merkitys. Kolme koota. KKK. Ei Ku Klux Klan, eikä muun muassa urheiluvammojen hoidosta tuttu ”Kompressio-Koho-Kylmä”. Vaan kolmen koon sääntö, jota haluaisin työelämässäkin noudatettavan:

”Ei nykysim bruukat mittä viralist kaffeholani, hörpätän gupiline jossa välis jos kerjetä.”

(”Ei nykyisin ole tapana pitää kahvitaukoja, juodaan kupillinen jossain välissä, jos ehditään”)

Työhyvinvointiin liittyy vahvasti työn jaksottaminen ja tarvittavien taukojen pitäminen. Meillä Raumalla pyritään istumaan yhdessä ainakin kerran päivässä alas joko lounaan tai kahvitauon merkeissä. Uskon, että sillä on ja on ollut työhyvinvointia lisäävä vaikutus.

Olemme viettäneet työkavereiden kanssa myös yhteistä vapaa-aikaa. Talvella keräsimme porukan kasaan ja Itä-Suomen vahvistukset opettivat meille länsirannikkolaisille kyykkää. Vielä muutaman kerran, kun harjoittelemme Raumalla, niin haastamme muut Platomin toimistot ja otamme kyykkävaltikan tänne meille. Lisäksi Rauman toimistolla on järjestetty Platom Rauma meet up:eja: on käyty keilaamassa, pelattu biljardia ja ratkottiin Run Out Rauma:ssa pakopelihuonearvoitusta ”Ydinuhka”. Ryhmäytymistä ja tutustumista parhaimmillaan. Tykkään.

”Oleks lainkkam baremas höyskäs?”

(”Oletko paremmassa kunnossa?”)

Työhyvinvoinnin edistäminen ja ylläpito kuuluvat tottakai myös työnantajan vastuulle. Platom panostaa työntekijöiden hyvinvointiin ja työkykyyn muun muassa tarjoamalla työntekijöilleen erilaista virkistystoimintaa, hierontaa sekä liikunta- ja kulttuuriedun.

Keväällä Rauman ja Turun toimistoilla toteutettiin First beat-hyvinvointianalyysi. Hyvinvointianalyysiin osallistuivat kaikki toimistojen työntekijät. Hyvinvointianalyysi perustuu henkilökohtaiseen, kolme-viisi päivää kestävään mittaukseen. Mittauksen avulla kartoitetaan arjen valintojen vaikutuksia hyvinvointiin, ja sen avulla saadaan tarkkaa tietoa stressin ja palautumisen määrästä, unen laadusta sekä liikunnan vaikuttavuudesta. Firstbeatin mukaan jopa 82% käyttäjistä onnistuu parantamaan stressinhallintaa, unenlaatua tai lisäämään työhyvinvointia edistävää liikuntaa.

Hyvinvointianalyysin palaute annettiin sekä ryhmänä että henkilökohtaisesti, ja sen avulla pyrittiin tunnistamaan työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Oman tulokseni perusteella minun on edelleen kiinnitettävä huomiota erityisesti yöunen määrään, työpäivien pituuteen, palautumiseen työpäivän aikana ja vapaa-ajalla sekä liikunnan liialliseen rasittavuuteen ja ajankohtaan. Myöhäisellä, kovatempoisella liikunnalla on yllättävän suuri vaikutus palauttavan unen alkamiseen ja määrään. Huomionarvoista itselleni oli se, että työpäivien aikana palautumista tapahtui, jos tein työtä ryhmässä muiden kanssa. Tätä analyysia työnantajan ja minun on mahdollisuus käyttää kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisessä.

Toivon, että hyvinvointianalyysilla on positiivinen vaikutus Rauman toimistolaisten arkeen ja työhyvinvointiin. Haastan ainakin itseni kiinnittämään huomiota myös hyvinvointianalyysissä havaittuihin, työhyvinvointiani parantaviin asioihin.

“Friski siumyättäst.”

(“Hyvää jatkoa”)