Ydinvoimasta on viime vuosina tullut Suomessa suositumpaa kuin koskaan ennen. Kysyntä kotimaiselle, kilpailukykyiselle ja kestävälle energiatuotannolle on kasvussa. Mikä sitten on uusien hankkeiden osalta realistista seuraavan kymmenen vuoden aikana, miten varmistetaan turvallisuusvaatimusten täyttyminen ja mitä nämä vaatimukset todellisuudessa ovat?

Energiatarpeen tilanne Suomessa

Liikenne ja teollisuus sähköistyvät, mikä asettaa uusia haasteita energiantarpeiden hallinnalle. Samanaikaisesti useat nykyiset voimalaitokset ovat saavuttamassa elinkaarensa pään, mikä korostaa entisestään tarvetta kotimaiselle energiantuotannolle. Ulkomailta saatavan energian varaan nojaaminen ei ole pitkällä aikavälillä kestävä vaihtoehto, jonka vuoksi tarvitaan investointeja kotimaisen energiantuotannon vahvistamiseksi. Oletusarvona on, että investoinnit tapahtuvat markkinaehtoisesti, ei tukiin perustuen.

”Energiantuotannon on oltava kestävää ja ilmastoystävällistä. On nähtävissä, että kaikesta polttoon perustuvasta energiatuotannosta on päästävä eroon pitkällä aikajänteellä,” pohtii Platom Oy:n toimitusjohtaja Kirsi Hassinen.

”Huoltovarmuuden kannalta tulee suosia hajautettuja ratkaisuja, eli rakentaa sähkö- ja lämpövoimalaitoksia mahdollisimman monelle paikkakunnalle, lähelle kuluttajia. Tämän rinnalla tulee huolehtia sähköverkon säätö- ja siirtokyvystä; polku tarpeen tunnistamisesta valmiiseen siirtolinjaan voi kestää kahdeksan vuotta suunnittelu- ja lupaprosesseineen.”

Kuva: Kirsi Hassinen, toimitusjohtaja, Platom Oy

SMR-voimalaitokset sekä suurten laitosyksiköiden tilanne Suomessa

SMR-konseptit (Small Modular Reactor) ovat herättäneet kiinnostusta Suomessa, mutta niiden soveltuvuus tämän hetken vaatimusympäristöön on toistaiseksi haasteellista. Yksi keskeinen kysymys maailmalla jo olevien SMR-laitosten käytölle Suomessa ovat Suomen kansalliset rakennusmääräykset. Määräykset johtavat tällä hetkellä mm. tarpeeseen räätälöidä laitosten pohjasuunnitelmia. Lisäksi suuret ydinvoimalat eivät voi enää tulevaisuudessa olla yksittäin rakennettavia prototyyppejä, koska silloin ne eivät ole markkinoilla riittävän kilpailukykyisiä. Yhä enemmän etsitään tapoja käyttää koeteltuja, sarjavalmisteisia, standardinmukaisia ja helpommin saatavilla olevia laitteita.

”Myös pienempiä ydinvoimaloita sähkön- ja lämmöntuotantoon on rakennettava sarjatuotantona, kerrallaan esimerkiksi 10-15 samanlaista pienydinvoimalaa, jotta niiden rakentaminen on kannattavaa voimaloista saatavaan energiamäärään nähden. Suuri osa luvitusprosessien kustannuksista jakautuu näin useamman yksikön kesken, mikä on järkevää,” toteaa Kirsi.

Nykyinen lainsäädäntö ei ole este uusien hankkeiden etenemiselle

Tämän hetken tiedon mukaan vuonna 2028 tulee voimaan uusi ydinenergialainsäädäntö sekä STUK:n (Säteilyturvakeskus) määräykset. STUK:n yksityiskohtaisemmat YVL-ohjeiden (ydinturvallisuusohje) vaatimukset tulevat jäämään suositusluontoisiksi. Investoivat tahot näkevät riskinä sen, ettei tulevasta lainsäädännöstä tai vaatimusten mahdollisista muutoksista ole vielä tarkempaa varmuutta. Epävarmuus hidastaa ja siirtää investointipäätöksiä.

”Luvituksen rakenne muuttuu, mutta vaadittava turvallisuuden taso säilyy. Vaatimuksia skaalataan mahdollisiin riskeihin ja samalla mahdollistetaan nykyistä monipuolisempi toiminta. Suomen viranomaisella tulee jatkossakin säilymään vastuu kotimaan laitosten turvallisuuden valvonnasta. Sitä ei voida siirtää muissa maissa tehdyn työn varaan, vaikka tarkoitus onkin pystyä hyödyntämään muualla tehtyä työtä mahdollisimman luotettavasti, jopa tekemällä arviointia osittain yhdessä. Luvanhaltijalla on edelleen jakamaton vastuu turvallisuudesta,” kertoo Kirsi Hassinen.

Tulevaisuuden osaamisen varmistaminen

Suuret ikäluokat ovat pääosin eläköityneet ja on selvää, että alalle tarvitaan paljon uusia osaajia jo olemassa olevien kokeneiden asiantuntijoiden rinnalle. Hiljaisen tiedon siirtäminen on ensiarvoisen tärkeää ja se kestää vuosia.

”Ydinvoimalle on tarvetta, ala on mielenkiintoinen ja osaajille on kysyntää. Toivottavasti koulutusten suunnittelu pystyy ennakoimaan muuttuvaa tarvetta ja kiinnostuneita riittää. Tervetuloa mukaan!” – Kirsi Hassinen