Viime aikoina mediassakin huomiota saanut kansainvälinen ilmastoraportti maalaa synkkää kuvaa maapallon tulevaisuudesta, mikäli kasvihuonekaasujen päästöjä ei saada hallintaan. Varsinkin energiantuotannon ja liikenteen hiilidioksidipäästöt pitäisi saada kuriin. Uusiutuvan energian osuutta painotetaan merkittävästi, mutta ydinvoiman myönteisiä vaikutuksia ei pidä unohtaa.
Ydinvoima on hiilineutraali energiamuoto, jolla pystytään tuottamaan sähköä pitkään ja luotettavasti. Investointikustannukset ovat verrattain korkeat ja rakentamisaika pitkä, mutta valmistuttuaan ydinvoimalaitos tuottaa energiaa tasaisesti jopa 60-80 vuotta. Pitkän käyttöiän ja korkean käyttökertoimen vuoksi ydinvoimalaitoksen lopullinen energiakustannus (€/MWh) on investointikustannuksista huolimatta erittäin kilpailukykyinen muiden energiantuotantomuotojen kanssa.

Uusiutuvat energiamuodot, kuten aurinko- ja tuulivoima, ovat puolestaan hyviä lyhyen aikavälin ratkaisuja, sillä niiden investointikustannukset ovat verrattain matalat ja niiden luvitus- ja rakennusaika lyhyt. Aurinko- ja tuulivoiman käyttökerroin jää tosin matalaksi, koska energiaa on saatavilla vain jaksottaisesti. Aurinko paistaa vain päivisin ja teho on heikompi pilvisinä päivinä. Tuulivoiman käyttökerroin riippuu samaten sääolosuhteista. Käyttökertoimia voidaan jonkin verran optimoida voimalaitosten suunnittelun ja sijainnin valinnan avulla. Aurinko- ja tuulivoimaloiden käyttöikä jää ydinvoimaan verrattuna lyhyeksi, tyypillisesti voimaloita voidaan käyttää maksimissaan 25-30 vuotta. Uusiutuvien energiamuotojen avulla voidaan kuitenkin nopeasti syrjäyttää fossiilista tuotantoa, ja vähentää rakennuksien energiankulutusta hyödyntämällä esimerkiksi katolle asennettavia aurinkopaneeleja.

Suomessa hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet, ja vaikka Suomen kokoisen maan päästöt ovat lähes merkityksettömät muuhun maailmaan verrattuna, on Suomen näyttämä esimerkki kuitenkin tärkeää muiden maiden motivoimiseksi. Suomessa sähköntuotanto on pitkälti jo päästötöntä, mutta lämmöntuotannossa on kehittämisen varaa. Uusiutuvien energiamuotojen potentiaali lämmöntuotannossa on heikompi kuin sähköntuotannossa, ellei kaupungeissa siirrytä enemmän sähkölämmitykseen ja vähennetä kaukolämmön tarvetta. Ydinvoimalat puolestaan tuottavat sähköä perinteisellä höyryvoimalla, joten lämpö on prosessin pääasiallinen tuote. Nykyiset isot ydinvoimalaitokset tosin eivät hyödynnä ylimääräistä lämpöenergiaa, vaan se siirretään lauhduttimen kautta joko mereen tai taivaalle.

Sekä ydinvoima-alalla että mediassa on kuluneen vuoden aikana keskusteltu paljon ydinvoiman käytöstä lämmöntuotannossa. Niin kutsutut pienreaktorit (SMR:t) voisivat toimia kaupunkien kaukolämmön tuotantolaitoksina. Pienreaktorit ovat suunniteltu toimimaan passiivisilla turvallisuusominaisuuksilla, jolloin suurten ydinvoimaloiden kaltaisia aktiivisia turvallisuusjärjestelmiä ei tarvittaisi. Tällöin pienreaktorin vaatima investointi sekä voimalaitoksen pinta-ala pienenee huomattavasti. Voimalan voisi sijoittaa kaupungin läheisyyteen, kuten nykyiset lämmön tuotantolaitokset, jolloin kaupungin lämmitys voidaan toteuttaa mahdollisimman pienillä siirtohäviöillä.

Ydinvoima on ilmastonmuutoksen torjunnassa tehokas työkalu pitkällä tähtäimellä. Se ei kuitenkaan yksin pysty taistelemaan ilmastonmuutosta vastaan, kuten ei uusiutuva energiakaan, vaan vaaditaan tehokasta ja hyvin suunniteltua yhteistyötä energian tuotantomuotojen välillä. Uusiutuvalla energialla voidaan nopeasti ja pienillä investoinneilla syrjäyttää fossiilista sähköntuotantoa. Ydinvoiman rakentaminen ja käyttöön otto kestää kauemmin, ja investoinnit ovat suuremmat, mutta pitkällä tähtäimellä sillä saadaan luotettavasti ja pitkäkestoisesti tuotettua päästötöntä sähköä. Pienreaktoreilla voidaan puolestaan syrjäyttää fossiilista lämmöntuotantoa kaupunkitasolla.