AFRY:n ydinenergiaselvitys osoittaa ydinvoimalaitosinvestointien tukemisen olevan kannattavaa
AFRY Management Consulting Oy:n tekemä Selvitys ydinenergian tuotannon edistämisen vaihtoehdoista, kustannuksista ja sähkömarkkinavaikutuksista osoittaa, että suurien perinteisten sähköä tuottavien ydinvoimalaitosinvestointien tukeminen on kannattavaa. ( https://afry.com/fi-fi/uutiset/uutinen/afryn-selvitys-tarkastelee-ydinenergian-tuotannon-edistamisen-vaihtoehtoja-ja )
AFRY tutki kolmea sähkönkulutuksen skenaariota:
1. Perusskenaario, jossa sähkön kysyntä vuonna 2040 on 120 TWh nykyisen 83 TWh sijaan.
2. Korkea sähköistyminen, jossa sähkön kysyntä vuonna 2040 on 160 TWh.
3. Matala sähköistyminen, jossa vain välttämättömät prosessit sähköistetään ja sähkönkulutus nousee noin 110 TWh:iin vuonna 2040
Matalan sähköistymisen skenaarion saavuttaminen vaatii nykytilanteeseen verrattuna ympärivuotista noin 3100 MW kulutuksen kasvua. Toisaalta tämä tarkoittaa noin kymmenen datakeskuksen käyttöönottoa, kun yhden keskuksen suuruusluokka on sama kuin 31.3.2026 ilmoitettu Lappeenrantaan tuleva Nebiuksen datakeskus. Tämän datakeskuksen kapasiteetti on 310 MW. Suomeen on vireillä tai jo ilmoitettu noin 50 datakeskushanketta, joista vuosikymmenen loppuun ennustetaan valmistuvan 10–15 suurta datakeskusta. Kun oletetaan nykyisen sähkönkulutuskohteiden säilyvän ennallaan, niin jo pelkästään vireillä olevilla datakeskushankkeilla saavutetaan matalan sähköistymisen skenaarion taso kymmenen vuotta etuajassa. Hyvin todennäköisesti olemme siis jo sähköistymisen osalta ainakin perusskenaarion ja korkean sähköistymisen skenaarioiden välillä.
Raportti tehtiin työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) toimeksiannosta ydinenergian lisärakentamisen vaihtoehtojen ja vaikutusten selvittämiseksi. Toivottavasti päätöksenteossa ei nähdä, uskota tai ainakaan tavoitella, että Suomi etenisi matalan sähköistymisen skenaariolla, koska se tarkoittaisi myös Suomen jatkamista nykyisellä näivettyneellä talouden linjalla, jossa hyvinvointivaltion rakenteita joudutaan jatkuvasti supistamaan. Suomi tarvitsee kotimaassa tasaisesti tuotettavaa energiaa, jotta tänne olisi kannattavaa myös teollisuuden investoida ja jalostaa puhdasta sähköenergiaa ulkomaille vietäviksi arvokkaammiksi tuotteiksi.
Raportin mukaan uuden ydinvoiman rakentaminen vaikuttaa kaikissa skenaarioissa negatiivisesti maatuulivoiman rakentamiseen. Perusteena tälle on se, että ydinvoiman rakentaminen alentaa sähkön hintaa. Toisaalta todetaan myös:
”Sääriippuvaisen uusiutuvan tuotannon osuuden kasvu, nykyisen lämpövoimakapasiteetin asteittainen poistuminen markkinalta, sekä kysynnän kasvu korostavat tarvetta säätökykyiselle perustuotannolle erityisesti pitkinä ja kylminä tuulettomina jaksoina”
Sääriippuvaiseen tuotantoon perustuvassa systeemissä sähköntuotantokapasiteetti pitää rakentaa kahteen kertaan. Jos yhteiskunta halutaan pitää toiminnassa myös silloin, kun sääriippuvainen tuotantokapasiteetti ei tuota sähköä, kuten on nähty kuluneena talvenakin, niin meillä on oltava rinnakkainen kapasiteetti, joka tuottaa tarvittavan sähkön, tuo sen ulkomailta tai joustaa kulutuksessa tai käyttää varastoitua energiaa. Ydinvoimalla tuotettava sähkö muodostaa sähköjärjestelmän selkärangan, joka kantaa järjestelmän ja tarjoaa sen tarvitseman inertian vaihtuviin tilanteisiin sekä tukee huoltovarmuutta. Lisäydinvoiman rakentaminen ennemminkin vahvistaa selkärankaa, mikä tarjoaa mahdollisuuden lisätä systeemiin myös säästä riippuvaa tuotantoa.
Raportin mukaan perusskenaariossa perinteisen ydinvoiman rakentamisen tukeminen jää nettovaikutukseltaan 39 miljoonaa euroa vuodessa tappiolliseksi. Korkean sähköistymisen skenaariossa tukemisen nettovaikutus onkin jo 881 miljoonaa euroa vuodessa positiivinen. Perinteisen ydinvoiman tukeminen näyttäisikin siis kääntyvän kannattavaksi AFRY:n analyysin oletusten mukaan, kun sähköistyminen on hieman voimakkaampaa, kuin perusskenaariossa. Tämä analyysi ottaa huomioon sähkönkäyttäjien saaman hyödyn alempana sähkönhintana ja toisaalta tukemisen kustannuksen. Analyysi ei huomioi yhteiskunnalle tulevaa hyötyä sitä kautta, mitä investointeja ja tuotantoa lisäydinvoiman rakentaminen takaisi ja mitä se siis yhteiskunnalle tuottaisi ja näin nostaisi tukemisen analyysin tulosta kannattavammaksi.
Kun otetaan huomioon, että näyttäisimme olevan jo vähintään perusskenaarion tasolla sähköistymisen suhteen, huomioimalla pelkästään edellä arvioidut lähivuosien datakeskushankkeet, niin selvitys näyttää osoittavan, että uuden ydinvoiman rakentamista kannattaa tukea yhteiskunnan taholta.
AFRY:n mukaan yksi kustannusepävarmuuteen liittyvä tekijä on, että perinteiset ydinvoimalaitokset ovat erittäin mittavia ja monimutkaisia hankkeita, joihin liittyy tiukka sääntely. Suomessa on meneillään ydinenergialain ja -säännöstön kokonaisuudistus, jossa sääntelyn tiukkuutta helpotetaan, kuitenkaan tinkimättä turvallisuustasosta. Uusi ydinenergialaki sallii tiettyjen luvitusprosessien läpiviemisen rinnakkain sen sijaan, että niitä pitäisi tehdä peräkkäin. Lausunnolla olevat Säteilyturvakeskuksen määräysluonnokset näyttäisivät jättävän erilaisia mahdollisuuksia osoittaa riittävän turvallisuustason saavuttaminen erilaisilla ratkaisuilla, yhden tiukan tavan sijaan. Monimutkaisten hankkeiden läpiviemisen riski pienenee käyttämällä kokeneita asiantuntijoita.
Kaiken kaikkiaan ydinvoiman rakentaminen ja tuotanto on pitkän aikavälin puuhaa, alalla sanotaan, että meillä kvartaali on 25 vuotta. Tämän suhteen ydinvoima vertautuu hyvin metsän kasvatukseen, johon pätee sanonta, että paras aika istuttaa puu oli 20 vuotta sitten, toiseksi paras on tänään. Suomen ydinvoiman osalta paras investointiaika oli 50 vuotta sitten, kun investoitiin Loviisan ja Olkiluodon laitoksiin, toiseksi paras aika oli 20 vuotta sitten Olkiluoto 3 investointipäätöksen aikoihin ja kolmanneksi paras aika on tänään.
