SMR-hankkeet etenevät Suomessa ja Euroopassa – miten Platom tukee laitostoimittajia luvituksessa ja turvallisuudessa

SMR:t (Small Modular Reactor) ovat olleet vuosikausia kuumin peruna ydinvoima-alalla. SMR:t tarjoavat modulaarisuutta: ensisijaisesti tämä tarkoittaa, että reaktori ja keskeiset järjestelmät rakennetaan standardoiduista, tehtaalla valmistetuista moduuleista ja nämä moduulit kuljetetaan asennuspaikalle ja kootaan siellä. Tämä tarkoittaa nopeampaa rakennusaikaa sekä edullisuutta. Myös sijoittajien on helpompi tehdä investointipäätös yksiköstä, joka valmistuu nopeammin kuin suuren mittakaavan ydinvoimalaitos, koska sähkön hinnan kehitystä tarvitsee ennustaa lyhyemmällä aikajänteellä. Toisaalta modulaarisuus tarkoittaa, että laitoksen tehoa voidaan kasvattaa lisäämällä reaktorimoduuleja kysynnän kasvaessa, joka sekin vähentää investointiriskejä.

Maailmanlaajuisesti käynnissä olevat SMR-rakennusprojektit voidaan laskea yhden käden sormilla, joten varsinaisesta ryntäyksestä ei vielä voida puhua. Suunnitteilla olevia projekteja sen sijaan on huomattavasti paljon enemmän niin Euroopassa kuin maailmalla, samoin kuin eri kypsyystason SMR-laitoskonsepteja. Näihin lukeutuvat niin lämmön ja sähkön yhteistuotantoon kuin kauko- ja prosessilämmöntuotantoon kykenevät konseptit. Pitkän aikavälin ratkaisuna alalla selvitetään, onko pienreaktoreita mahdollista käyttää laivojen energianlähteenä, jotta meriliikenteen päästövähennystavoitteet voidaan saavuttaa.

Maailmanlaajuisesti erilaisia pienydinreaktorikonsepteja on reilusti yli sata. Vaikka kysyntä luotettavalle, turvalliselle ja hiilidioksidivapaalle energiantuotannolle on suuri, siitä huolimatta todennäköisesti seuraavan kymmenen vuoden aikana osa suunnitteilla olevista projekteista tulee kuihtumaan pois samoin kuin suuri osa eri laitoskonsepteista. Menossa ovat siis eräänlaiset SMR:ien pudotuspelit.

Haasteista ja riskeistä kilpailueduksi

Pienreaktoreihin liittyvä keskustelu on Euroopassa ja Suomessa siirtynyt visioista kohti konkreettisia toteutuspolkuja. Lainsäädännön uudistaminen on välttämätöntä, jotta pienreaktoreiden koko potentiaali voidaan hyödyntää, mutta investointipäätösten tiellä on myös muita haasteita. Koska vain harvat hankkeet ovat edenneet rakennusvaiheeseen, modulaarisen sarjatuotannon tuomat kustannusedut eivät ole vielä realisoituneet, ja valtaosa reaktorimalleista on edelleen ensimmäisiä laatuaan (FOAK). On selvää, että sijoittajan näkökulmasta nämä epävarmuudet muodostavat selkeitä riskejä. Tässä on hyvä kuitenkin pitää mielessä, että kevytvesireaktoriteknologia on ollut käytössä suuremmassa mittakaavassa jo yli puoli vuosisataa ympäri maailman.

FOAK-riskeihin voi myös suhtautua toisella tapaa ja tämä suhtautuminen ei ole Suomessa vierasta. Suomessa aloitettiin ensimmäisenä maailmassa EPR tyyppisen III+ sukupolven reaktori rakentaminen vuonna 2005. Olkiluoto 3:n käynnistyminen vuonna 2023 tarjoaa tuoretta kokemuspääomaa siitä, miten suuria ja monimutkaisia ydinvoimahankkeita viedään läpi haastavissakin olosuhteissa. Tätä voidaan pitää Suomen etuna: meillä on osaamista ja käytännön kokemusta, joka lisää valmiutta kohdata ja ratkaista myös pienreaktorihankkeiden alkutaipaleen riskit. Haasteiden onnistunut selvittäminen kasvattaa kotimaisen ydinvoima‑alan tietopääomaa entisestään – pääomaa, jota voidaan hyödyntää, kun kehitämme tuotteita ja palveluita, joille on kysyntää myös kansainvälisillä markkinoilla. Siksi haasteisiin tulisikin suhtautua ennen kaikkea mahdollisuutena: mahdollisuutena oppia, kasvaa, vahvistaa yhteistyötä ja rakentaa uutta kilpailuetua Suomelle.

SMR-hankkeet siirtyvät seuraavaan vaiheeseen

Yllä kuvatuista riskeistä ja haasteista huolimatta viime kesän aikana Euroopassa on alkanut tapahtumaan ja päätöksiä on tehty SMR:ien suhteen. Romaniassa NuScalen SMR-reaktoreista on tehty investointipäätös kesäkuussa ja hieman myöhemmin Ruotsissa Videberg Kraft ilmoitti valinneensa Rolls-Roycen SMR-toimittajaksi. Lisäksi Ruotsin valtio ilmoitti ostavansa enemmistöosuuden Videberg Kraftista.

Suomessa ydinenergialain uudistus alkaa olla loppusuoralla, ja Helsingin, Kuopion, Jyväskylän sekä Keravan kaupungit selvittävät, voitaisiinko kaukolämpöä tuottaa esimerkiksi Suomessa kehitetyn SMR-reaktorin turvin. Euroopassa otetaan siis ensimmäisiä vahvoja askelia ensimmäiseen SMR-laitokseen ja positiivista on, että Suomi ja Ruotsi ovat kehityksen kärjessä.

Kesän aikana myös Platom kohtasi suuria muutoksia.

Platom on nyt osa Swecoa

Kesäkuussa 2026 Sweco osti koko Platomin osakekannan ja Platom tulee siirtymään osaksi Swecoa vuoden 2027 alussa, mutta toiminta jatkuu kuten ennenkin

Platom tuo Swecolle huippuluokan osaamisensa ydinenergia-alalta kattaen paljon kriittisiä osa-alueita ydinlaitosten turvalliseen käyttöön, ydin- ja säteilyturvallisuuteen, luvituksen ja alan erityisvaatimusten hallintaan sekä ydinlaitosprojektien toteuttamiseen liittyen. Tuemme asiakkaitamme koko ydinenergian elinkaaren ajan, uraanin talteenotosta loppusijoitukseen asti.

Ydinenergian ja säteilyturvallisuuden asiantuntijat liittyvät osaksi Swecon Teollisuus ja energia -toimialaa, muodostaen uuden liiketoimintayksikön: Ydinenergia ja säteilyturvallisuus.

Mitä Platom tarjoaa?

Platomin vahvuus SMR-hankkeissa on kriittisessä rajapinnassa, jossa ulkomainen teknologiatoimittaja kohtaa suomalaisen turvallisuus- ja lupajärjestelmän.

Tarjoamme asiakkaillemme erityisesti:

• Deterministisiä turvallisuusanalyysipalveluja ja vahvan APROS-osaamisen, joka mahdollistaa dynaamiset prosessisimuloinnit ja turvallisuusperustelut viranomaiskelpoisella tarkkuudella. [apros.fi], [vttresearch.com]
• Luvitus- ja viranomaistarkastusaineiston laadintaa, joka kytkee suunnitteluratkaisut selkeästi vaatimuksiin.
• Turvallisuussuunnittelua, jossa huomioidaan sekä uudet käyttökohteet että perinteiset ydinturvallisuuden periaatteet.
• Suomen sääntely-ympäristön syvällistä tuntemusta, mikä vähentää epävarmuuksia ja nopeuttaa luvituspolkua.

Platom toimii käytännössä projektin “kielenkääntäjänä” ja riskien pienentäjänä: varmistamme, että toimittajan teknologia ja suomalainen turvallisuusajattelu kohtaavat saumattomasti.

Loppusanat

SMR:ien tärkein erityispiirre on se, että niitä tullaan sijoittamaan lähemmäs asutusta kuin tavanomaiset ydinvoimalat. Tämä muuttaa keskustelun luonnetta. Ydinvoima ei ole enää “tuolla jossain”, vaan lähempänä arkea – ja siksi myös kysymykset ovat erilaisia ja henkilökohtaisempia. Tämä vaatii avoimempaa keskustelua, selkeämpää viestintää ja ennen kaikkea ihmisten aitoa kohtaamista.

SMR-hankkeiden siirtyessä suunnitelmista toteutukseen oikean kumppanin merkitys korostuu.

Platom auttaa varmistamaan, että teknologia, turvallisuus ja suomalaiset viranomaisvaatimukset kohtaavat sujuvasti. Swecon kautta pystymme kasvamaan paremmin asiakkaidemme tarpeiden mukana sekä tukemaan yhä suurempia ja vaativampia hankkeita. Platomilla ei ole kuitenkaan unohdettu juuria, vaan meillä tuotetaan jatkossakin ketterästi ja paikallisesti palveluita ydinvoima-alan ja säteilyturvallisuuden tarpeisiin yhdistäen korkean osaamisen sekä nöyrän palveluasenteen.

Ariel Aatsinki

Head of Operability