Mitä uusi ydinenergialaki tarkoittaa ja miten muutokseen kannattaa valmistautua?
Eduskunnan kesäkuussa 2026 hyväksymä uusi ydinenergialaki uudistaa merkittävästi ydinenergia-alan sääntelyä Suomessa. Uudistuksen tavoitteena on selkeyttää sääntelyä ja vastata paremmin muuttuvaan toimintaympäristöön sekä uudenlaisiin ydinenergiahankkeisiin ja teknologioihin. Hanketoimijoille muutos tarkoittaa ennen kaikkea tarvetta tunnistaa uudet vaatimukset ajoissa ja ymmärtää, miten ne vaikuttavat hankkeen suunnitteluun, luvitukseen ja turvallisuuden osoittamiseen.
Uusi laki tulee voimaan vuonna 2027. Nykyisillä luvanhaltijoilla on mahdollisuus hyödyntää siirtymäaikaa, mutta uusissa hankkeissa muuttuneet vaatimukset on otettava huomioon niiden tullessa voimaan.
On tärkeää ymmärtää paitsi uuden lainsäädännön yksittäiset vaatimukset myös niiden tarkoitus ja henki. Pitkä kokemus ydinenergia-alalta auttaa soveltamaan uusia vaatimuksia tarkoituksenmukaisesti käytäntöön ja tunnistamaan niiden vaikutukset hankkeen eri vaiheisiin.
Laki on vain yksi osa muuttuvaa sääntelyä
Ydinenergialain lisäksi merkitystä on tulevalla ydinenergia-asetuksella sekä Säteilyturvakeskuksen tulevilla määräyksillä. Näitä ei ole vielä kaikilta osin hyväksytty, vaikka suuri osa on jo ollut lausuttavana. Säteilyturvakeskuksen (STUK) määräysten on tarkoitus tulla voimaan uuden ydinenergialain yhteydessä vuoden 2027 alussa.
Platom on osallistunut aktiivisesti sekä ydinenergialain että sitä täydentävän sääntelyn lausuntotyöhön. Olemme hyödyntäneet työssä kuhunkin aihealueeseen parhaiten soveltuvia asiantuntijoitamme. Tästä kuuluu suuri kiitos kaikille lausuntotyöhön osallistuneille.
Hanketoimijoiden kannalta olennaista on seurata sääntelyn kehittymistä kokonaisuutena. Käytännössä sovellettavat vaatimukset muodostuvat lain, asetuksen ja STUK:n määräysten yhteisvaikutuksesta.
Luvitus ja turvallisuus mukaan jo hankkeen alkuvaiheessa
Uusi sääntely ei yksinään toteuta yhtäkään ydinenergiahanketta. Sen rinnalle tarvitaan teknistä osaamista, järjestelmällistä vaatimustenhallintaa, turvallisuuden osoittamista ja toimivaa viranomaisyhteistyötä.
Luvitusta ei kannata nähdä hankkeen myöhemmässä vaiheessa alkavana hallinnollisena prosessina. Vaatimukset vaikuttavat jo teknisiin ratkaisuihin, suunnitteluperusteisiin, hankintoihin ja siihen, millaista turvallisuuden osoittamista ja viranomaisaineistoa hankkeessa tarvitaan.
Mitä aikaisemmin tulevat vaatimukset tunnistetaan, sitä paremmin ne voidaan huomioida suunnittelussa ja hankkeen toimintamalleissa – ja sitä pienempi on riski, että jo tehtyihin ratkaisuihin joudutaan myöhemmin palaamaan.
Turvallisuus säilyy sääntelyuudistuksessa kaiken lähtökohtana. STUK:n ydinturvallisuussäännöstön uudistuksessa tavoitellaan muun muassa vaatimusten suhteuttamista turvallisuusmerkitykseen ja valvonnan kohdentamista aiempaa riskitietoisemmin.
Lakitasoiset vaatimukset on tunnistettava tarkasti
Uudessa ydinenergialaissa on myös melko yksityiskohtaisia uusia vaatimuksia. Tässä on tärkeä ero aiempaan sääntelyyn: lain tasolle kirjatuista vaatimuksista ei voida poiketa samalla tavalla kuin STUK:n YVL-ohjeissa asetetuista vaatimuksista.
Siksi uuden lain sisältö ja sen vaikutukset kannattaa käydä hankkeissa huolellisesti läpi jo hyvissä ajoin.
Onnistuneessa ydinenergiahankkeessa sääntely, suunnittelu, turvallisuusanalyysit, projektinhallinta, hankinnat ja viranomaisyhteistyö eivät ole erillisiä osa-alueita, vaan toisiinsa vaikuttava kokonaisuus. Turvallisuuden osoittaminen rakentuu koko hankkeen ajan, ja sen on pysyttävä mukana suunnittelun tarkentuessa ja hankkeen edetessä.
Platomilla olemme ratkaisseet ydinenergia-alan luvitukseen, turvallisuuteen ja projektien toteutukseen liittyviä kysymyksiä eri asiakkaille jo yli 25 vuoden ajan. Uuden sääntelyn voimaantuloon valmistautuminen on hyvä aloittaa nyt: arvioimalla, mitä muuttuvat vaatimukset tarkoittavat oman organisaation, hankkeen ja toimintatapojen kannalta.
Kirsi Hassinen
Toimitusjohtaja
Platom Oy