Ydinalalla paiskitaan töitä yhteiskunnan kokonaisedun eteen

Suomi on maa, jossa yhteiskunnan toimivuus perustuu pragmaattisuuteen, sisukkuuteen ja siihen, että tehdään se mitä luvataan. Tämä näkyy poikkeuksellisen kirkkaasti ydinvoima-alalla. Vaikka ala on kohdannut vaikeuksia ja muutospaineita eri vuosikymmeninä, Suomessa on pidetty kiinni toimivista ratkaisuista, kun taas esimerkiksi Saksassa ja Ruotsissa on nähty vaihtoehtoisia, mutta tehottomiksi osoittautuneita ratkaisuja. Ruotsi on tosin nyt kääntämässä suuntaansa takaisin ydinvoiman puolelle. Suomalaisen ydinvoiman menestys ei ole sattumaa, vaan seurausta pitkäjänteisestä työstä, yhteistyöstä ja turvallisuutta korostavasta toimintakulttuurista.

Talouden haasteet ja tarve rakenteellisille ratkaisuille

Suomen valtiontalouden tila on ollut pitkään julkisen keskustelun aiheena. Velkaantuminen on jatkunut, työikäinen väestö vähenee ja tuottavuuden kasvu on hidasta. Marraskuun lopussa 2025 Suomi joutui EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn – mikä on selvä viesti siitä, ettei nykyinen kehitys ole kestävällä pohjalla. Näin itsenäisyyspäivän jälkeen on paikallaan muistaa myös ne uhraukset, jotka edelliset sukupolvet ovat tehneet. Niiden pohjalle rakentuu nykyinen hyvinvointimme – ja velvollisuus huolehtia siitä myös tulevaisuudessa.

Tällaisessa tilanteessa katse kääntyy väistämättä myös siihen, millä aloilla Suomi voi olla edelläkävijä, vahva ja houkutteleva. Ydinvoima-ala on yksi näistä.

Ydinenergialain kokonaisuudistus luo mahdollisuuksia

Ydinalalla tapahtuu juuri nyt paljon. Hallitus, työ- ja elinkeinoministeriö, säteilyviranomainen, luvanhaltijat ja alan toimijat rakentavat yhdessä ydinenergialain kokonaisuudistusta. Uudistuksen ensisijainen tavoite on varmistaa, että ydinenergian käyttö pysyy yhteiskunnan kokonaisedun mukaisena, että toiminnan turvallisuus säilyy korkealla tasolla ja että jätehuolto toteutetaan Suomessa vastuullisesti ja asianmukaisesti.

Samalla halutaan nopeuttaa ydinlaitoshankkeiden toteutusta ja parantaa tuotannon kustannustehokkuutta. Yksi keskeisimmistä muutoksista on siirtyminen yksityiskohtaisesta sääntelystä riskiperusteiseen malliin. Tämä tarkoittaa, että toimijat voivat kohdistaa resurssit joustavammin sinne, missä ne tuottavat suurimman turvallisuushyödyn. Uudistus voi näin parantaa ydinalan tuottavuutta – ja juuri tuottavuuden kasvua Suomi taloutensa kannalta nyt tarvitsee.

Sääntelykehikon kehittäminen tekee Suomesta myös houkuttelevamman investointiympäristön tuleville ydinvoimalaitoshankkeille, jotka puolestaan voivat luoda työpaikkoja ja vakaata kasvua pitkällä aikavälillä.

Pienreaktorit avaavat uuden aikakauden

Suomessa on jo nähtävissä konkreettisia askelia pienreaktoriteknologian kehityksessä, ja useita hankkeita on parhaillaan eri valmisteluvaiheissa. Erityisesti Helenin ydinenergiaohjelma on tuonut julkiseen keskusteluun sen, että ydinvoimaa tarkastellaan nyt myös kaupunkien lämmöntuotannon ratkaisuna, ja yhtiö selvittää aktiivisesti ydinvoimainvestoinnin edellytyksiä. Myös Kuopion Energian ja Keravan Energian kanssa solmitut aiesopimukset osoittavat kiinnostuksen laajuuden. Samalla Fortum on jatkanut olemassa olevan ydinvoimakapasiteetin modernisointeja ja käynnistänyt selvityksiä ydinenergian roolista tulevaisuuden energiajärjestelmässä. Selvitysten perusteella kaukolämpöreaktori-investoinnit näyttäytyvät potentiaalisesti markkinaehtoisina ilman valtion tukia, toisin kuin monet nykyiset sähköntuotantoon kohdistuvat ratkaisut.

Loppusijoitusosaaminen on Suomelle mahdollisuus, ei vain velvollisuus

Ehkä haastavin ja samalla kiinnostavin mahdollisuus löytyy käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta. Posiva on toteuttamassa maailman ensimmäistä loppusijoitusratkaisua Eurajoella. Työtä turvallisuuden varmistamiseksi on tehty vuosikymmenten ajan ja loppusuora on nyt näkyvissä.

Tällä hetkellä Suomen lainsäädäntö kieltää ulkomaisen ydinjätteen tuonnin ja loppusijoituksen, mutta uudistuksen yhteydessä on esitetty myös tämän linjauksen uudelleenarviointia. Taustalla on valtava, jopa 400 miljardin euron globaali markkina. Kysymys kuuluu: jos voimme luottaa omaan järjestelmäämme yhden kerran, miksi emme voisi luottaa siihen useammankin kerran?

Kasvu vaatii uskallusta olla edelläkävijä

Ydinalalla Suomessa ollaan monessa suhteessa hereillä. Turvallisuus on yhä keskiössä, nyt sen rinnalle nousee yhä vahvemmin myös taloudellinen näkökulma. Jos haluamme hyödyntää alan koko potentiaalin – pienreaktoreissa, investoinneissa ja loppusijoituksessa – tarvitaan rohkeutta. Ei varovaista seuraamista, vaan kykyä näyttää suuntaa.

Suomi on ennenkin tehnyt ratkaisuja, jotka ovat vaatineet pitkäjänteisyyttä ja päättäväisyyttä. Nyt ydinalalla on jälleen käsillä hetki, jolloin ennakkoluuloton päätöksenteko voi kantaa kauas tulevaisuuteen.

Teksti: Ariel Aatsinki, asiantuntija – ydinvoimatekniikka, Platom